Bienvenido a Cuidatumiembro.com - Maximice sus resultados.

Anatomía del pene

Koostumus

Tam. 10, 2010. Siitin on pehmeästä sidekudoksesta muodostunut putkimainen elin, joka sijaitsee etupuolella vartalon alaosassa kivesten yläpuolella. Siitin kiinnittyy lantion pohjaan ,eikä ole kokonaan näkyvissä. Paisuvaiskudos on sienimäistä kudosta, josta paisuvaiset muodostuvat. Paisuvaiskudos täyttyy seksuaalisen kiihottumisen seurauksena verellä ja kovettuu. Miehen siitin jäykistyy ja nousee pystyyn (erektio) paisuvaiskudoksen täyttyessä.Siittimessä on kolme paisuvaista, kaksi siittimen ja yksi virtsaputken paisuvainen, jotka muodostavat suurimman osan siittimen tilavuudesta. Paisuvaiset jatkuvat kivesten yläpuolitse lähelle peräaukkoa asti. Miehellä on kolme paisuvaiskudoksesta muodostuvaa pyöreähköä ja pitkulaista paisuvaista, kaksi siittimen paisuvaista (corpus cavernosum, monikkomuoto corpus cavernosa)  ja yksi virtsaputken paisuvainen (corpus cavernosum urethrae tai corpus spongiosum).

Hanki 3 videota ilmaiseksi
Voimassa vain tämän päivän ajan, saat 3 videota ilmaiseksi joiden avulla opit pidentämään penistäsi

Siittimen paisuvaiset ovat suurimmat ja ne sijaitsevat vierekkäin siittimen dorsaalipuolella eli sillä puolella, joka erektiossa on vatsaa kohti. Niiden välissä alapuolella on pienempi virtsaputkea ympäröivä virtsaputken paisuvainen, josta myös terska muodostuu. Paisuvaiset alkavat läheltä peräaukkoa, jatkuvat kivesten yläpuolelta siittimen päähän, terskaan asti. Siittimen tilavuudesta suurin osa on paisuvaiskudosta. Erektiossa olevassa siittimessä on näkyvillä noin puolet koko paisuvaiskudoksesta
Näkymättömissä oleva paisuvaiskudos on kuitenkin helposti tunnusteltavissa kivesten välistä tai kivespussien sivuilta käsin sekä välilihan sauman kohdalta. Yleisesti luullaan, että paisuvaiskudosta on vain siittimen näkyvässä osassa, mutta todellisuudessa paisuvaiskudos on paljon näkyvää siitintä laajempi.

Siittimen päällä on joustava nahka, jonka terskan peittävää ulointa osaa kutsutaan esinahaksi. Esinahka peittää terskan kokonaan tai osittain, siittimen paisuessa erektioon se yleensä liukuu terskan päältä pois. Miehen esinahka on kaksinkertainen, siitintä ympäröivä ihopoimu, joka on siittimen päällä olevan ihon uloin osa. Esinahka koostuu sisä- ja ulkopuolesta sekä esinahan terskaan yhdistävästä kapeasta ihopoimusta, frenulumista. Sukuelinten muiden alueiden tavoin esinahka on hyvin pehmeää, joustavaa ja venyvää. Esinahan pinta voi olla epätasainen, ja siinä voi olla pieniä ja vaarattomia vaaleita pisteitä, eräänlaisia nystermiä.

Siitin kiinnittyy lantion pohjaan eikä ole kokonaan näkyvissä. Siitin on normaalitilassa pehmeä ja taipuisa ja se roikkuu alaspäin.Siittimen koko normaalitilassa vaihtelee paljon yksilöittäin, mutta myös olosuhteiden mukaan. Kylmässä siitin voi kutistua hyvinkin pieneksi, koska elimistö vähentää ääreisverenkiertoa elimistön jäähtyessä liikaa, mikä vaikuttaa suoraan siittimen kokoon. Psyykkiset tekijät, kuten jännittäminen, voivat vaikuttaa siittimen kokoon, koska autonominen hermosto säätelee ääreisverenkiertoa.

Verenkierto

Seksuaalisen kiihottumisen myötä siittimen paisuvaiskudokset täyttyvät verellä ja siitin jäykistyy erektioon. Siitin myös pitenee ja paksuuntuu. Nuorella miehellä siitin jäykistyy nopeasti täysin kovaksi, ikääntymisen myötä erektion muodostuminen hidastuu eikä siitin enää jäykisty yhtä kovaksi. Paisuvaiskudoksen toimintaa säätelee aivoimpulssit (parasympaattinen hermosto), joita aivot seksuaalisen kiihottumisen myötä lähettävät. Impulssien seurauksena typpioksidin (NO) tuotanto paisuvaiskudoksen valtimoissa lisääntyy, jolloin paisuvaiskudokseen virtaa enemmän verta. Samalla verta pois kuljettavat laskimot supistuvat, jotta veri ei pääsisi virtaamaan pois.

Paisuvaiskudosten täyttymisen myötä miehen siitin alkaa paisua, kovettua ja nousta pystyyn, siittimen pitenemisen vuoksi esinahka liukuu terskan päältä pois. Terska ei kovetu aivan yhtä kovaksi kuin siittimen varsi, mutta sekin laajenee ja kovettuu. Siittimen ollessa erektiossa virtsaaminen muuttuu hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi, kuitenkin siemenneste pääsee purkautumaan siemensyöksyssä rytmisten supistusten saattelemana.

Vanhemmalla iällä erektiota voi joutua odottelemaan pitempäänkin eikä se välttämättä ole enää täydellinen tai sitä ei enää muodostu.Monet yleissairaudet voivat haitata paisuvaiskudoksen toimintaa. Mm. verisuonisairaudet heijastuvat usein myös paisuvaiskudoksen toimintaan, koska sen toiminta on hyvin riippuvaista toimivista verisuonista.

Hermoradat

Seksuaalinen kiihottuminen on emotionaalis-fysiologinen tila, jonka biologisena tarkoituksena on valmistaa yksilöt yhdyntään. Fysiologisina reaktioina mm. miesten siitin paisuu erektioon yhdynnän helpottumiseksi. Kiihottumista edistäviä asioita kutsutaan kiihokkeiksi. Keskeinen rooli kiihottumisessa on autonomisella hermostolla. Esim. miehellä parasympaattisen hermoston aktivoituminen aikaansaa erektion, siemensyöksy johtuu sympaattisen hermoston aktivoitumisesta. Kiihottumiseen liittyvän autonomisen hermoston toiminnan vuoksi muissakin elintoiminnoissa tapahtuu muutoksia, mm. verenpaine nousee ja hengitys tihenee. Kiihottumiseen liittyvien mielihyvän tuntemusten syntyyn vaikuttavat hermoston välittäjäaineet.

Sperma

Kivekset ovat muodoltaan soikeita ja ne roikkuvat kivespussissa, joka sijaitsee vartalon etupuolella jalkojen välissä siittimen alla. Kiveksen pinnalla ja osittain sen takana on sykkyräinen elin, lisäkives, johon siittiöt varastoituvat. Kives ja lisäkives ovat tunnusteltavissa kivespussin läpi.Kiveksen kudos on rakenteeltaan pehmeähköä ja kimmoisaa. Kiveksen pinnalla on vaalea kovakalvo, tunica albuginea, joka osittain painuu kiveksen sisään jakaen sen lohkoihin. Nämä lohkot ovat edelleen jakautuneet lohkoihin, lobuli testis, joista jokaisessa on 1-3 tiehyttä, joissa siittiöt kehittyvät. Tiehyet yhtyvät verkoksi, rete testis, josta siittiöt kulkeutuvat lisäkivekseen, jossa ne kypsyvät ja varastoituvat. Tiehyiden välissä on interstitiaalisoluja eli Leydigin soluja, jotka erittävät testosteronia.

Lisäkives on kiveksen pinnalla ja osittain kiveksen takana sijaitseva sykkyräinen elin, jonka tiehyessä kiveksen tuottamat siittiöt kypsyvät ja varastoituvat. Lisäkives on pitkänomainen ja alaspäin kapeneva elin, joka ulottuu kiveksen yläpäästä alapäähän. Lisäkiveksen alaosa eli häntä jatku siemenjohtimena.Lisäkiveksessä on kolme osaa. Lisäkiveksen pää (caput epididymidis) on kiveksen päällä sijaitseva lisäkiveksen laajin osa, johon siittiöt kiveksestä saapuvat. Lisäkiveksen päästä vievät tiehyet (ductus eferens) johdattavat siittiöt 5-7 metriä pitkään mutkittelevaan lisäkivestiehyeeseen (ductus epididymidis), joka muodostaa lisäkiveksen rungon (corpus epididymidis) ja hännän (cauda epididymidis).

Saapuvat lisäkiveksen päähän ja kulkevat edelleen lisäkiveksen runkoon ja häntään. Lisäkiveksen päässä olevat siittiöt eivät vielä kykene liikkumaan eivätkä ole hedelmöityskykyisiä. Siittiöt kypsyvät matkatessaan lisäkiveksen läpi, johon kuluu enintään kaksi viikkoa.Siemensyöksyn aikana siittiöitä siirtyy siemenjohtimeen peristalttisen liikkeen ansiosta, jonka jälkeen niihin sekoittuu mm. rakkularauhasen ja eturauhasen erittämiä nesteitä, jolloin muodostuu siemennestettä.

Siittiöt valmistuvat sukukypsän miehen kiveksissä ja varastoituvat niiden pinnalla sijaitseviin lisäkiveksiin. Siittiöt varastoituvat ja kypsyvät lisäkivesten lisäksi myös siemenjohtimissa. Siemenjohtimet kuljettavat siittiöt lisäkiveksistä virtsaputkeen, jonne ne orgasmin yhteydessä purkautuvat. Orgasmissa siittiöiden lisäksi virtsaputkeen purkautuu rakkularauhasen ja eturauhasen eritteitä (jonkin verran myös eturauhasen alla sijaitsevista bulbouretraalirauhasista eli Cowperin rauhasista), jolloin muodostuu siemennestettä. Siemenneste poistuu virtsaputkea pitkin rytmisten supistusten saattelemana orgasmissa tai yöllisenä siemensyöksynä.

Siittimen sairaudet

Virtsaputken tulehdus eli uretriitti on suhteellisen yleinen vaiva, joka ei ole kuitenkaan kovin vaarallinen. Esinahan ahtaumaa eli fimoosia esiintyy jonkin verran, ja se voidaan hoitaa ympärileikkauksella. Peyronien sairaudessa siitin käyristyy, koska paisuvaiskudoksen kalvoon tulee kovettumia, mutta tauti on vaaraton, joskin harmillinen. Mikropenis tai mikrofallos tarkoittaa epänormaalin pientä siitintä. Siittimeen ja virtsaputkeen voi tulla kasvaimia.

Monet yleissairaudet voivat haitata paisuvaiskudoksen toimintaa. Mm. verisuonisairaudet heijastuvat usein myös paisuvaiskudoksen toimintaan, koska sen toiminta on hyvin riippuvaista toimivista verisuonista. Diabeetikoilla on tavallista useammin erektiohäiriöitä. Testosteronin puute voi heikentää paisuvaiskudosten toimintaa, vanhemmiten testosteronin määrä vähenee, mutta mm. kivesten vajaatoimintaan liittyen sen taso voi olla alhainen nuorellakin miehellä. Paisuvaiskudokseen saatu vamma voi olla erektiohäiriön taustalla. Paisuvaiskudoksen tai siittimen syöpä on harvinaista, etenkin nuorilla ihmisillä.

Retentio testis on tila, jossa kives ei syntymässä laskeudu kivespussiin vaan jää piilokivekseksi. Tämä voidaan hoitaa hormonihoidolla tai leikkauksella. Murrosiän jälkeen sairastettu sikotauti saattaa aiheuttaa lapsettomuutta, koska sen seurauksena siittiöiden määrä ja laatu ovat heikentyneet.

Sivuillemme kerätty informaatio esittelee peniksen suurennusta koskevia mahdollisuuksia ja antaa aiheeseen liittyviä neuvoja. Missään tapauksessa tämä informaatio ei korvaa lääkärin antamia ohjeita. Emme ota vastuuta hoitomenetelmien mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, jos erikoislääkäriä ei ole konsultoitu ennen hoidon aloittamista. Tällä sivustolla esiintyvän informaation käyttö ilman asiantuntijan valvontaa katsotaan itselääkinnäksi.